keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Oih minäkin rakastan sinua sade =n=





Heissan!
Olen pahoillani mutta
nukkejen kuvaukset ovat jääneet vähäisiksi
Suomen tyhmän takia.
Täällä päin on satanut melkein joka päivä ja sisäkuvat eivät
oikein säväytä =n=

Kuvasin kuitenkin aamuauringon paisteessa
teille musashootin Namista ja Conniesta.
Käytin uutta kamerajalkaa ekaa kertaa (se on semmonen
~40 cm korkee koirkeimmillaan :))
Vaikuttiko kuvien laatuun? Sen saa nähdä ;)

Ja ennenkuin siirrytään tämän päivän
postaukseen joudun ilmoittamaan että jään tauolle :(
Syynä on kuoromatka Californiaan jota ennen on
todella pitkiä harjoituksia joten nukkejen
kuvailu täytyy poistaa aikataulusta. Palailen tauolta
mahdollisimman pian matkan jälkeen eli 25 tätä kuuta jälkeen.
10 tunnin aikaeron totuttelemisen jälkeen on
siis aikaa kuvaamiselle.

Kuvasin myös juhannuksena kt.;n.
Voin julkaista sen tänne jossain vaiheessa
jos aika riittää...

Musashoottiin siis!

musashootti: Siskoni

 



 Kumpi meistä äidin pieni lempilapsi on?
Kenen hiukset ovat pellavaa ja kultaa?


 Kumpi isän ruususista tärkeämpi on?


Kenen olkapäällä taivaanlintu laulaa?


 Sinä olet minun siskoni,


 en tahdo että kilpailumme jatkuu.


 Sydämeni murtuu.


 Sinä olet minun siskoni,


 en tahdo että erkanemme koskaan.



 Tule mua vastaan, oi siskoni mun.


 Miksi meidän ympärillä pelko asustaa ehkä
vastausta ei löydy enää koskaan?


 Tiedän että kaikkea ei saata unohtaa,


 mutta toivon että anteeksi voi antaa.


 Sinä olet minun siskoni.


 En tahdo että kilpailumme jatkuu.


 Sydameni murtuu.


 Sinä olet minun siskoni.


 En tahdo että erkanemme koskaan.


 Tule mua vastaan, oi siskoni mun.


 Kumpi vanhemmille rakkain on?


 Kumpi onneton ja kumpi lohduton?


 Hiljaa piikkejänsä kasvattaa.


 Yksinäiset ruusut hiuksillaan.


 Pellavaa ja kultaa.


 Sinä olet minun siskoni.
En tahdo että kilpailumme jatkuu.


 Sydämeni murtuu.


 Sinä olet minun siskoni.
En tahdo että erkanemme koskaan.


 Tule mua vastaan...





 Tule mua vastaan...











 Sydämeni murtuu...
























 ♥♥♥

Rakentavaa kommenttia?

♥♥♥

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Minulla on -2 kalaa ÖwÖ

matikan kirjasta...

Heipsan lukijat!

Ylettömän pitkän tauon ja laiskuuden jälkeen
nousin tuolta sohvan nurkasta
kuvien kera. Minulla olisi teille ihan näitä kesäisiä
sekä krhm pääsiäisen jälkeisiä kuvia :'D
Osan vanhoista kuvista tänne jossain vaiheessa julkaisen
osa jää kansioihin mätänemään...
Mutta siis Conniellakin kerkesi tässä välissä
olemaan synttärit. ONNEA HÄNELLE!!! ♥♥♥
Ja sitten tänne katon alle ajelehti uusi pallero kun Ilona
ei inspiroitunut enää Little Pullipistaan
niin...



 Tämä neiti löysi tiensä tänne :)
Tyttönen koki muutoksen hetkellisen mielijohteeni
ansiosta. Olen aina halunnut itse kustomoida
nukkejeni silmämeikkejä ja silloin kun tämä tyttö tänne
ilmestyi unelmani toteutui. ♥u♥ Tummensin neidin
kulmakarvoja ja lisäsin meikkiin silmäripsiä. Olen kustomiini
todella tyytyväinen.
Ja neidin uusi nimi on

Kiara-Marie Lisbet Faith :)

Ja sitten pääsemmekin tämän päivän
tärkeimpään asiaan.
Saatte nauttia nyt uuden ja vanhan kuvatarinani
sekoituksesta eli näette kuvatarinaa jonka
kuvasin talvella sekä kesäistä versiota.

Vuorossa nyt siis PICFIC!

picfic:  Hurt 

 
 *huokaus*

 Ci: Miten tässä oikein näin kävi?

 Ci: Connie makaa koomassa jo toista kuukautta ja Nami... En tahdo edes
ajatella mitä hänelle kävi. 

Ci: Connien ja minun huonettani erottaa tällä hetkellä vain ohut seinämä. En haluaisikaan nähdä häntä. Minulle on kuitenkin sietämätöntä ajatella että en saa nähdä häntä. 

 Ci: *tuntee pehmeää ihollaan*


 Ci: *katsoo Nallea*
Na: Hei kuule. Älä syytä itseäsi kaikesta tapahtuneesta. Tämä on minunkin vikani.
Minun olisi pitänyt huolehtia sinusta paremmin viime kesänä. Tätä ei olisi ehkä tapahtu--

Ci: *keskeyttää* Ei. Tämä on minun ja vain yksin minun syyni. Jos en olisi pelastanut Sophieata
silloin vuosi sitten Connie ja hän eivät ehkä olisi koomassa.

Ci: Mutta silti en tajua miksi kaikki tämä tapahtuu minulle?
Na: En vieläkään tajua kaikkea mistä puhut. Kerro. Haluan tietää.

 Ci: No hyvä on. Minä kerron.

~ ~ ~ ~ ~

 " Kaikki tämä alkoi varmaan silloin pari kuukautta sitten kun olit odottanut 
saapumistamme monta päivää ja yötä. "
 " Minä ja Nami olimme vaeltaneet pitkään metsien halki etsien kotia ja hän oli
koko ajan vain valittanut ja valittanut. Mutta vihdoin olimme kotona. "


 Ci: Hei!

 " Olin iloinen että olit kunnossa ja sain olla taas kanssasi. Mutta mieltäni painoi silti
paljon asioita joita minun pitäisi selvittää. "

 N: Onko tuo...? *katsoo Nallea*

 N: Veli?
Na: Missä olit? Ja kuka on tuo tyttö? Ja miksi olit taas talven
jossain että sain murehtia karvat nahoistani?!?!
Ci: Selitän myöhemmin.

 Ci: Tule Nami, näytän huoneesi.
N: Okei :)

~ ~ ~ ~ ~

 Na: Olen melkein kärryillä. Mutta en tajua mistä Nami valitti silloin kun
olitte matkalla tänne?
Ci: Minä voin selittää.

~ ~ ~ ~ ~


 " Ennenkuin Namin ja minun elämän tärkein pakeneminen alkoi, näin kuinka 
Sophie tai joku Sophien näköinen oli Zenan tai Connien - en ole varma kumpi se oli - takana
ilkikurinen ilme naamallaan. En antanut sen vaivata aluksi. "


 " Mutta voisin arvata että Sophie - tai se joka näytti häneltä - vei hänet jonnekin
syrjäiseen paikkaan. En tiedä miksi. "

~ ~ ~ ~ ~


 " Yhtenä päivänä en kuitenkaan pystynyt ajattelemaan muuta kuin Conniea, joten kun
Nami oli huoneessaan lähdin etsimään Connieta. "


 " Etsittyäni tunteja ja ravattuani lukemattomien metsien läpi, löysin jotain
jota en voinut uskoa. "


 " Löysin Connien tajuttomana maakaamasta maassa..."


 " ...sekä Sophien joka katsoi tyhjin silmin kaukaisuuteen. "

 " Heilutin kättä hänen silmien edessä ja ravistin häntä. Hän ei reagoinut mihinkään. "


 ??: *ääni Sophien päässä* Aika palata maan pinnalle Sophie. *napsauttaa sormiaan*

 " Yhtäkkiä Sophie pyörtyi ja kaatui kohti minua. Sain hänet juuri ajoissa kiinni. "


 " Samalla Connie heräsi joten hän ja minä kannoimme Sophien tänne ja kun tulimme tänne
 Connie kompastui lyöden päänsä ja kaatui kovalle kivilattialle. Ja nyt molemmat ovat vieläkin koomassa minun virheideni takia. "

~ ~ ~ ~ ~


 Ci: *huokaus* Siinä se. Mutta anteeksi, käyn katsomassa yhden jutun. *nousee*
Na: Hyvä on.

~ ~ ~ ~ ~


 Ci: *törmää hiljaa oveen*

 Ci: *kuuntelee huoneen tapahtumia*

Ci: Tämä on sinun huoneesi, Nami. :)

N: *istahtaa sängylleen* Nami pitää siitä. >3<

Ci: No hyvä.


Ci: *juoksee pois huoneesta ja lukitsee oven* Sillä en voi päästää sinua ulos.

N: Mitä!?!? 
 
N: *raapii ovea* Päästä Nami pois! Nami ei halua taas joutua lukituksi huoneeseeni! 
Cindy! Pyydän! Avaa se ov--
Ci: Valitan. Olet vain liian harvinainen olento että voisit elää normaalia
elämää. Puhdasverisiin Ihmisiin ei usein törmää. Minä yritän vain suojella sin--

N: *huutaa vihaisena* Mene pois! Nami haluaa olla yksin!!!

~ ~ ~

N: *istuu hiljaa huoneessaan*


N: *puristaa kätensä nyrkkiin*

N: *lyö päätään* Nami ei kestä! Nami tulee hulluksi neljän seinän sisällä!!!

N: *heittäytyy sängylle*

N: *vihaisena* Tämä on kaikki sen idiootti Cinderellan juonia! ARGH! NAMI VIHAA
SITÄ!


Ci: *säikähtää* Hän ei pidä minua enää ystävänään. Hän vihaa minua.
 
Ci: Na--
N: NAMI EI HALUA PUHUA TAI NÄHDÄ SITÄ ENÄÄ IKINÄÄÄ!!!

Ci: *pysäyttää kätensä*


Ci: *laskee kätensä ja kuiskaa* mitä olen tehnyt

N: *kuulee laahaavat askeleet* Cind--

N: *järkyttyneenä* Kuuliko hän kaiken?

N: *katsoo käsiään ja putoaa maahan* Kaiken mitä Nami sanoi?

N: *kyyneleet putoavat hameelle* Kaiken...

N: *hysteeristä itkua* Nyt Nami ei ainakaan pääse ikinä pois...

N: ikinä... *itkua*


N: *kuiskaa itkun läpi* ikinä...

~ ~ ~

Ci: *lässähtää sängylle*

Ci: Nami vihaa minua ja Connie ja Sophie ovat koomassa.
*pyyhkii poskelleen valuviakyyneliä*

Ci: Voi Nalle. Mitä olenkaan tehnyt? *itkua*



Siinä se seisoo tai istuu =u=

Mitä piditte?

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥