Hei kaikki tätä blogia lukevat immeiset ja muutkin, jotka tänne ovat eksyneet!
Jos näet tämän, ja olet ollut lukijani jo jonkin aikaa ihmettelet varmaan, mitä olen tehnyt viimeisen kolmen postaamattoman vuoden aikana. No, bloggaaminen ei ole ollut ainakaan päällimäisenä ajatuksena. Aloin tässä viimeisen parin päivän aikan muistelemaan kaikkia niitä hyviä kuvatarinoita, joita olen bloggausurani aikana lukenut ja huvikseni päätin lukea toivottavasti kaikkien tietämän Annikan kuvatarinan ja päätin samalla myös lukea omani.
Annikan kuvatarina oli yhtä hyvä ja jopa parempi kuin muistin, mutta omani oli omasta mielestä jotain hyvin outoa, enkä itsekään tajunnut, mikä sen idea oikein oli. Mieleni kuitenkin tekee jatkaa sitä sellaisena kuin se on, joten ajattelin postata aloittamani kuvatarinan pätkän pienillä muutoksilla. Näiden kuluneen kolmen vuoden aikana unohdin kokonaan, kuinka ihana harrastus nukkeilu oli ja on edelleen. Ja vaikka olen muuttanut mielessäni kuvatarinani kulkua ja hahmoja muiden nukkejen valuessa kattoni alle, niin yritän säilyttää entisen kuvatarinani konseptia.
Joten pidemmittä puheitta, tässä on kolme vuotta muheutunut kuvatarinan raakile.
Nauttikaa.
Jos näet tämän, ja olet ollut lukijani jo jonkin aikaa ihmettelet varmaan, mitä olen tehnyt viimeisen kolmen postaamattoman vuoden aikana. No, bloggaaminen ei ole ollut ainakaan päällimäisenä ajatuksena. Aloin tässä viimeisen parin päivän aikan muistelemaan kaikkia niitä hyviä kuvatarinoita, joita olen bloggausurani aikana lukenut ja huvikseni päätin lukea toivottavasti kaikkien tietämän Annikan kuvatarinan ja päätin samalla myös lukea omani.
Annikan kuvatarina oli yhtä hyvä ja jopa parempi kuin muistin, mutta omani oli omasta mielestä jotain hyvin outoa, enkä itsekään tajunnut, mikä sen idea oikein oli. Mieleni kuitenkin tekee jatkaa sitä sellaisena kuin se on, joten ajattelin postata aloittamani kuvatarinan pätkän pienillä muutoksilla. Näiden kuluneen kolmen vuoden aikana unohdin kokonaan, kuinka ihana harrastus nukkeilu oli ja on edelleen. Ja vaikka olen muuttanut mielessäni kuvatarinani kulkua ja hahmoja muiden nukkejen valuessa kattoni alle, niin yritän säilyttää entisen kuvatarinani konseptia.
Joten pidemmittä puheitta, tässä on kolme vuotta muheutunut kuvatarinan raakile.
Nauttikaa.
picfic: Avain ilman lukkoa part 3/3
*click*
Cindy: *räväyttää silmänsä auki*
Cindy: Mi-missä minä olen*
Cindy: Lunta? Mutta enkös pyörtynyt syksyllä?
Cindy: *nousee vapisevin jaloin seisomaan* Tässä ei ole järkeä.
?: *ilmestyy Cindyn taakse* Järkeä? Hah. Järjessä ei ole mitään hauskaa.
Cindy: *kääntää päätään*
Cindy: Kuka?
Cindy: Mitä ihm..? *hämillään*
?: Turhaan sinä siinä ihmettelet.
Sinun kuuluisi tietää varsin hyvin kuka olen.
Cindy: Mitä?
Cindy: Arrgh! Minä tulen täällä hulluksi!!!
?: Et tule hulluksi, rakas lapsi. Sinähän olet jo hullu.
Cindy: *juoksee kyyneleet silmissään pois*
?: Vai yrität sinä juosta minua karkuun... *naurahtaa*
?: Siinäs juokset minun luotani pois. Mutta pikku vihje: voit piiloutua...
Cindy: *juoksee kovempaa*
?: *taklaa Cindyn*
Cindy: Voi ei...
?: ... ja voit juosta vaikka maailman ääriin,
?: *käärii hihojaan*
Rhett: mutta pakoon et minua pääse.
~ ~ ~ ~ ~
*click*
Cindy: *räväyttää silmänsä auki*
Cindy: Mi-missä minä olen*
Cindy: Lunta? Mutta enkös pyörtynyt syksyllä?
Cindy: *nousee vapisevin jaloin seisomaan* Tässä ei ole järkeä.
?: *ilmestyy Cindyn taakse* Järkeä? Hah. Järjessä ei ole mitään hauskaa.
Cindy: *kääntää päätään*
Cindy: Kuka?
Cindy: Mitä ihm..? *hämillään*
?: Turhaan sinä siinä ihmettelet.
Sinun kuuluisi tietää varsin hyvin kuka olen.
Cindy: Mitä?
Cindy: Arrgh! Minä tulen täällä hulluksi!!!
?: Et tule hulluksi, rakas lapsi. Sinähän olet jo hullu.
Cindy: *juoksee kyyneleet silmissään pois*
?: Vai yrität sinä juosta minua karkuun... *naurahtaa*
?: Siinäs juokset minun luotani pois. Mutta pikku vihje: voit piiloutua...
Cindy: *juoksee kovempaa*
?: *taklaa Cindyn*
Cindy: Voi ei...
?: ... ja voit juosta vaikka maailman ääriin,
?: *käärii hihojaan*
Rhett: mutta pakoon et minua pääse.
~ ~ ~ ~ ~
Rhett: *köyttää Cindyn puuhun* Nyt alkaa olla valmista.
Rhett: Nyt vain asetun oikeaan kohtaan ja--
Cindy: Mitä sinä aiot?
Rhett: Sitä tavallista. Minut tuntien sinun pitäisi tietää. Joten...
Rhett: ...nyt vain päätät kenen heistä haluat...
Rhett: ...katkaisevan pääsi.
Cindy: mitä he täällä tekevät?
Rhett: No mitäs arvelisit?
Rhett: Käytin taikavoimiani heidän tuomisekseen tänne.
Rhett: He ovat hiiieman itsetuhoisia nyt, joten ne kaksi onnetonta, jotka eivät saa
riistää henkeäsi tappavat itsensä.
Rhett: surullista vai mitä?
Cindy: En edes tunne tuota tyttöä ja ylipäätään, miten voisin surra sitä? Hehän eivät edes ole täällä!
*Connie, Nami ja Kiara katoavat*
Rhett: Helkkari, tunnet minut ehkä liiankin hyvin... et ole silti turvassa
Cindy: En siltikään tunne sinua, ja sitä paitsi olen varsin turvassa.
Rhett: ...uskallan olla erimieltä
Rhett: Vaikka loihtimani kopiot katosivat--
Cindy: Mutta miten sinä--
Rhett: Shhp! ...ole hiljaa
Rhett: Siis vaikka loihtimani kopiot katosivat, minä jäin tänne.
Cindy: Niin? Entä sitten?
Rhett: Hah! Sinisilmäisyytesi kukoistaa niin, että et näe enää vaaraa lähelläsi Ella.
Cindy: Ella?
Rhett: Mutta, koska et selvästi suostu muistamaan enää minua...
Rhett: Niin pakotan sinut muistamaan...
Cindy: mitä ihmettä..?!
Rhett: ...kuka minä todella olin.
Cindy: Minä muistan...
Cindy: Sen kauniin päivän...
Cindy: Sen, kuinka olimme nuoria. Sinä ja minä.
Cindy: Tiesin, kuka itse olin.
Cindy: Ja minä tiesin kuka sinä olit. Syvällä sisimmässäsi.
Cindy: Rhett...?
Ei. Se ei ollut oikea nimesi, vaan se oli...
Cindy: Julien?
Yritän patistaa itseäni, että tämä tarina saisi jatkoa
aikaisemmin kuin kolmen vuoden päästä.
Arvostaisin kommenttejanne tästä kauan muhineesta kuvatarinasta.
